Suomalaisessa koulumaailmassa ja urheilussa on muutamia nimiä, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen – yksi heistä on Tuomas Raja. Hän ei ole pelkästään liikunnanopettaja tai koulun rehtori. Hän on visionääri, joka on yhdistänyt koulupäivän, urheilullisen elämäntavan ja yhteiskunnallisen keskustelun tavalla, joka herättää kunnioitusta.
Eläkkeelle siirtynyt Pohjois-Haagan yhteiskoulun rehtori ja Ylen yleisurheilun asiantuntija Raja on monille tuttu sekä kentiltä että tv-ruudusta. Mutta kuka hän oikeastaan on, ja miksi hänen työtään arvostetaan niin laajasti?
Nuorista urheilijoista koulun johtamiseen
Tuomas Rajan tarina alkaa koululiikunnan maailmasta. Hän aloitti liikunnanopettajana 1980-luvun puolivälissä ja löysi nopeasti paikkansa Pohjois-Haagan yhteiskoulusta (PHYK). Hän ei tyytynyt vain pitämään oppitunteja, vaan halusi rakentaa koulusta yhteisön, jossa liikunnalla on selkeä rooli arjessa.
Vuonna 2008 Raja nimitettiin koulun rehtoriksi, ja siitä alkoi ajanjakso, jolloin liikunta integroitiin yhä tiiviimmin koulun toimintaan. Hän painotti, ettei liikunta ole irrallinen osa koulupäivää, vaan sen tulisi kulkea mukana välitunneilla, ryhmätöissä ja arjen pienissä valinnoissa.
Oppilaille enemmän liikettä
Yksi Rajan keskeisistä teemoista on ollut lasten ja nuorten liikkumattomuus. Hän on huolissaan siitä, kuinka älypuhelimet, tietokoneet ja passiivinen elämäntapa heijastuvat keskittymiskykyyn ja koulumenestykseen. Hänen ratkaisunsa? Lisää liikettä koulupäivän aikana ja selkeitä rajoja puhelimen käytölle.
”Kun koulupäivä täyttyy ruutuajasta ja paikallaanolosta, ei voida odottaa, että oppimistulokset paranevat. Liike tukee aivojen toimintaa.” – Tuomas Raja, Yle 2025
Hän ehdotti puhelimien kieltämistä perusopetuksessa ja toi koulun arkeen liikunnallisia taukoja sekä aktivoivia välituntiratkaisuja – kuten pelivälineitä ja ohjattua toimintaa. Hänen johdollaan PHYK:sta tuli yksi Suomen näkyvimmistä liikuntamyönteisistä kouluista.
Yleisurheilun ääni Ylen studioissa
Vaikka koulutyö on ollut Rajan päärooli, hän on tunnettu myös suomalaisen yleisurheilun asiantuntijana. Hän on toiminut valmentajana muun muassa Helsingin Kisa-Veikoissa (HKV), ja hänen urheilijansa ovat yltäneet kotimaiselle ja kansainväliselle tasolle.
Monille suomalaisille Raja on kuitenkin tutuin Ylen yleisurheilulähetyksistä. Hän kommentoi kisoja analyyttisesti, mutta helposti ymmärrettävästi – tuoden tv-katsojalle lisäarvoa. Hänen rauhallinen äänensä, tarkat huomiot ja vuosikymmenten kokemus näkyvät jokaisessa lauseessa.
Vuonna 2023 hänet palkittiin Vuoden yleisurheilujournalistina – kunnianosoitus, joka tiivistää hänen arvonsa urheilumediassa.
Eläkkeelle – mutta ei pois kentältä
Keväällä 2025 Tuomas Raja siirtyi eläkkeelle rehtorin tehtävästään. Uutinen herätti paljon huomiota: moni opettaja, oppilas ja kollega kiitti hänen työtään vuosien varrelta. Raja itse suhtautui siirtymään rauhallisesti – suunnitelmissa on enemmän omaa liikuntaa ja aikaa läheisille.
Hän aikoo kuitenkin jatkaa Ylen kommentaattorina ja pysyä mukana urheilukeskustelussa. Hän kertoi myös aikovansa rakentaa itselleen kunto-ohjelman – käänteisesti siihen, mitä hän teki uransa aikana lukemattomille nuorille urheilijoille.
Miksi Tuomas Raja on tärkeä suomalaisille?
Tuomas Raja edustaa arvoja, jotka suomalaisessa yhteiskunnassa resonoivat syvästi: koulutuksen, liikunnan ja yhteisöllisyyden yhdistämistä. Hän ei ole jäänyt sivustakatsojaksi, vaan on toiminut – ja saanut aikaan näkyviä muutoksia.
Hänen työnsä näkyy:
- oppilaiden arjen aktiivisuutena
- koululiikunnan valtakunnallisena keskusteluna
- laadukkaana urheilujournalismina
- ja ennen kaikkea: esimerkkinä siitä, mitä sitoutunut kasvattaja voi saada aikaan
Yhteenveto
Tuomas Rajan tarina on kunnianosoitus koulutyölle, liikunnalle ja suomalaiselle urheilulle. Hän ei ole pyrkinyt parrasvaloihin, mutta hänen työnsä on valaissut polkuja tuhansille oppilaille, valmennettaville ja katsojille.
Eläkkeelläkin hän jatkaa työtään – hiljaisemmin ehkä, mutta edelleen vaikuttaen. Sillä sellaiset ihmiset kuin Tuomas Raja eivät jää taustalle. He jättävät jäljen, joka näkyy vuosienkin päästä: koulujen käytävillä, urheilukentillä ja lasten liikkeessä.
