Reijo Juhani Hammar (s. 1953) on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista rikollisista. Hänen nimensä liitetään useisiin väkivaltarikoksiin, legendaariseen vankilapakoon ja vuosikymmeniä kestäneeseen rikolliseen uraan, joka on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen true crime -historiaan. Hammar nousi valtakunnan tietoisuuteen 1980-luvulla Viking Sally -laivasurman myötä, mutta hänen tarinansa ei jäänyt siihen – vaan jatkui pakomatkoilla, armahduksella ja uusilla rikoksilla vielä myöhemminkin.
Lapsuus ja varhaiset vuodet
Reijo Hammarin lapsuus ei ollut helppo. Hän vietti nuoruusvuosiaan laitoksissa ja joutui varhain rikolliselle polulle. Sosiaaliset ongelmat, rikostausta ja laitostaustainen elämä muovasivat hänen tulevaisuuttaan tavalla, joka lopulta vei hänet vakaviin rikoksiin ja elinkautiseen vankeuteen. Vaikka monet rikolliset ovat pyrkineet uudelle tielle, Hammarin kohdalla rikollisuus jäi pysyväksi osaksi hänen identiteettiään.
Viking Sallyn surma 1986
Hammar teki nimensä tunnetuksi koko Suomessa 10. heinäkuuta 1986, kun matkustajalaiva MS Viking Sallyllä tapahtui henkirikos. Laivan hytissä hän surmasi tamperelaisen liikemiehen Antti Johannes Eljaalan, jonka oli määrä ilmoittaa viranomaisille Hammarin tekemästä rahavarkaudesta. Teon motiivina oli taloudellinen hyöty ja pelko kiinnijäämisestä.
Tuomioistuimessa Hammar tuomittiin teosta elinkautiseen vankeuteen. Tämä henkirikos nosti hänet yhdeksi aikansa tunnetuimmista väkivaltarikollisista ja loi pohjan maineelle, jota media myöhemmin vahvisti.
Kakolan pako 1988
Kaksi vuotta Viking Sallyn tapahtumien jälkeen Hammar oli jälleen otsikoissa. Heinäkuussa 1988 hän pakeni Turun keskusvankilasta, Kakolasta, yhdessä kahden vangin – Aaro Petteri Tenhusen ja Martti Orajärven – kanssa. Paon aikana Hammar haavoitti vartijaa katkaistulla haulikolla ja kolmikko teki pankkiryöstöjä niin Suomessa kuin Ruotsissakin.
Pakomatkan aikana jännitteet ryhmän sisällä kärjistyivät, ja Lapissa Hammar surmasi kirveellä toverinsa Tenhusen. Lopulta Hammar ja Orajärvi saatiin kiinni Tukholmassa elokuussa 1988 ja palautettiin Suomeen. Median antama lempinimi ”Kakolan karkuri” jäi pysyvästi osaksi Hammarin julkikuvaa.
Presidentin armahdus 2004
Yksi Hammarin tarinan puhutuimmista käänteistä tapahtui joulukuussa 2004, kun tasavallan presidentti Tarja Halonen armahti hänet. Päätös aiheutti laajaa julkista keskustelua, sillä monet pitivät Hammarista muodostunutta kuvaa niin vaarallisena, että armahdus oli yllättävä. Toiset taas näkivät sen mahdollisuutena uudelle alulle.
Valitettavasti armahdus ei johtanut rikoksettomaan elämään, vaan Hammar palasi pian jälleen otsikoihin.
Uudet rikokset ja paluu vankilaan
Helmikuussa 2007 Hammar sekaantui välikohtaukseen helsinkiläisessä pubissa ja sai siitä päiväsakkoja. Tämä oli ensimmäinen merkki siitä, että hänen elämänsä vapaudessa ei ollut kääntymässä pysyvästi parempaan suuntaan.
Syyskuussa 2011 hän puukotti tuttavaansa helsinkiläisasunnossa. Uhri selvisi hengissä hätäleikkauksen ansiosta, mutta tapaus johti siihen, että Hammar tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen tapon yrityksestä. Näin hän palasi jälleen vankilaan, eikä hänen rikollinen maineensa enää koskaan himmentynyt.
Elämäkerta Kakolan karkuri (2024)
Lokakuussa 2024 julkaistiin elämäkerta Reijo Hammar – Kakolan karkuri, joka tarjoaa kattavan katsauksen hänen elämäänsä. Kirja käy läpi lapsuuden laitostaustan, laivasurman, paon ja myöhemmät vuodet. Teos esiteltiin Helsingin Kirjamessuilla ja julkaistiin sekä painettuna että digitaalisessa muodossa.
Elämäkerta nosti Hammarista käydyn keskustelun uudelleen esille ja toi hänen tarinansa uuden sukupolven luettavaksi. Samalla se toimi muistutuksena siitä, miten rikollinen ura voi vaikuttaa yksilöön, uhreihin ja koko yhteiskuntaan.
Reijo Hammarin perintö rikoshistoriassa
Reijo Hammar muistetaan yhtenä Suomen vaarallisimmista rikollisista, jonka ympärille on rakentunut vuosikymmenien ajan myyttinen maine. Hänen tarinansa on kertomus väkivallasta, epäonnistuneista armahdusmahdollisuuksista ja siitä, miten yksittäisen rikollisen elämä voi nousta valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi.
Hammarin tapaus on vaikuttanut siihen, miten armahduksia, vankeinhoitoa ja rikoksista vapautuneiden valvontaa tarkastellaan Suomessa. Hänen nimensä mainitaan edelleen, kun puhutaan rikoshistorian pahamaineisimmista hahmoista.
Yhteenveto
Reijo Hammar on suomalaisen rikoshistorian synkkä hahmo, jonka elämästä löytyvät kaikki true crime -genren piirteet: järkyttävä henkirikos, dramaattinen vankilapako, myöhemmät rikokset ja lopulta elämäkerta, joka kokoaa nämä tapahtumat yhteen.
Hän jää historiaan Viking Sallyn surmasta, Kakolan paosta sekä symbolina sille, miten rikollisuus voi varjostaa koko elämänkaarta.
