Evita Enni Bettiina Kolmonen nousi julkiseen keskusteluun vuonna 2024 suunniteltuaan koulusurmaa Isossakyrössä, Länsi-Suomessa. Tämä tapaus herätti laajaa huomiota, sillä se osoitti, kuinka vakaviin seurauksiin äärimmäinen vihamielisyys ja aseiden saatavuus voivat johtaa.
Tässä artikkelissa käsitellään Kolmosen taustaa, oikeudenkäyntiä, tuomiota, valitusprosessia ja tapauksen seurauksia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Evita Kolmosen tausta ja suunnitelma
Evita Kolmonen oli 24-vuotias suomalaisnainen, joka oli pitkään kehittänyt suunnitelmaa toteuttaa kouluampuminen. Hänen toimintansa paljastui, kun selvisi, että hän oli osallistunut ampumakoulutukseen syksyllä 2021 ja hankkinut ampuma-aseen hyökkäyksen toteuttamista varten.
Kolmosen tekojen taustalla oli voimakas yhteiskuntavihamielisyys ja ihmisviha, jotka olivat kehittyneet ajan myötä. Hänen tavoitteensa oli aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa, ja hän oli suunnitellut toteuttavansa iskun aikana, jolloin koulussa olisi paljon oppilaita.
Oikeudenkäynti ja Kolmosen tuomio
Kesäkuussa 2024 Pohjanmaan käräjäoikeus antoi Kolmoselle tuomion törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta sekä ampuma-aserikoksesta. Hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen.
Käräjäoikeuden päätös
Oikeudessa esitetyt todisteet osoittivat, että Kolmonen oli hyvin lähellä suunnitelmansa toteuttamista. Hän oli jo saapunut koulun ovelle ase mukanaan mutta vetäytyi viime hetkellä. Hänen oma kertomuksensa oli, että hän ei voinut toteuttaa tekoaan nähtyään, kuinka nuoria oppilaat olivat.
Oikeus kuitenkin totesi, että ei ollut riittäviä todisteita siitä, että Kolmonen olisi lopullisesti luopunut suunnitelmastaan. Koska hän oli vuosien ajan valmistellut iskua, oikeus piti epätodennäköisenä, että hänen päätöksensä muuttui äkillisesti juuri koulun ovella.
Valitus hovioikeuteen
Tuomion jälkeen sekä syyttäjä että Kolmonen valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
- Syyttäjä vaati ankarampaa rangaistusta, sillä hän katsoi Kolmosen olleen erittäin lähellä joukkosurman toteuttamista.
- Kolmonen puolestaan vaati tuomion kumoamista tai lieventämistä.
Yksi oikeudenkäynnin kiistanalaisista kysymyksistä oli mielentilatutkimuksen tekemättä jättäminen. Kolmonen itse vastusti mielentilatutkimusta, eikä sitä lopulta suoritettu, vaikka monet asiantuntijat, kuten oikeuspsykiatri Alo Jüriloo, pitivät sitä tärkeänä tapauksen ymmärtämiseksi.
Tapaus ja sen vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan
Kolmosen tapaus herätti Suomessa laajaa huolta ja keskustelua kouluväkivallan ennaltaehkäisystä ja aseiden saatavuudesta. Monet asiantuntijat ja kansalaiset alkoivat pohtia, miten tulevaisuudessa voidaan tunnistaa vastaavia vaarallisia suunnitelmia ajoissa.
1. Miten vastaavat tapaukset voidaan estää?
Suomessa on aiemmin tapahtunut useita kouluampumisia, kuten Jokelan ja Kauhajoen iskut, joiden jälkeen aseiden saatavuutta tiukennettiin. Kolmosen tapaus osoitti, että edelleen on mahdollista, että joku onnistuu hankkimaan ampuma-aseen rikollisiin tarkoituksiin.
2. Mielenterveys ja varhainen puuttuminen
Yksi suurimmista kysymyksistä, joita tämä tapaus herätti, oli mielenterveyspalveluiden saatavuus ja yhteiskunnan kyky puuttua ajoissa. Kolmosen vihamielisyys ja halu vahingoittaa muita eivät olleet syntyneet hetkessä, vaan ne olivat kehittyneet pitkän ajan kuluessa.
Asiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet parempia seurantajärjestelmiä ja tukipalveluita, joiden avulla tällaiset henkilöt voidaan tunnistaa ja ohjata hoitoon ennen kuin he päätyvät suunnittelemaan väkivaltaisia tekoja.
Johtopäätös
Evita Kolmosen tapaus oli vakava muistutus siitä, miten vaarallista yhteiskuntavihamielisyys ja väkivaltaiset ajatukset voivat olla, jos niitä ei havaita ajoissa. Hänen suunnitelmansa oli pitkälle viety, ja hän oli lähellä toteuttaa joukkosurman, mutta perääntyi viime hetkellä.
Oikeudenkäynnin ja valitusprosessin jälkeen tapaus jäi osaksi suomalaista rikoshistoriaa ja keskustelua kouluväkivallan ennaltaehkäisystä. Tämän kaltaiset tapaukset osoittavat, kuinka tärkeää on puuttua radikalisoitumiseen, tukea mielenterveyspalveluita ja varmistaa, että aseiden saatavuus on hallinnassa.
