Angelica Alexandra Rebekka Hannula on suomalainen nainen, joka nousi valtakunnallisten uutisten otsikoihin vuonna 2019 tapahtuneen henkirikoksen vuoksi. Tapauksen traaginen luonne, sen henkilökohtainen tausta ja oikeusprosessin vaiheet herättivät paljon huomiota sekä Pohjois-Pohjanmaalla että koko Suomessa.
Tässä artikkelissa käymme läpi tarkasti, mitä tapahtui, minkälaiset olivat rikoksen taustat, miten oikeusprosessi eteni ja millaisen tuomion Hannula lopulta sai.
Taustaa ja henkilökuva
Angelica Hannula on syntynyt vuonna 1996 ja kotoisin Pohjois-Suomesta. Tapauksen aikaan hän oli 23-vuotias. Vaikka hänen henkilökohtaisesta elämästään ennen rikosta ei ole laajalti julkista tietoa, oikeudenkäynnin yhteydessä kävi ilmi, että hänen ja uhrin välillä oli henkilökohtaisia ristiriitoja, joihin liittyi niin sanottu kolmiodraama.
Oikeudessa esiin nousi, että Hannulan ja uhrin välejä kiristi mustasukkaisuus ja riidat liittyen Hannulan entiseen kumppaniin. Tämä tunnepohjainen ristiriita johti lopulta tapahtumaketjuun, joka päättyi väkivaltaan.
Tapahtumien kulku Kempeleessä
Rikos tapahtui 8. joulukuuta 2019 Kempeleessä, Pohjois-Pohjanmaalla, uhrin asunnossa. Useiden silminnäkijöiden ja oikeudessa esitettyjen kertomusten mukaan Hannula ja uhri menivät yhdessä asunnon kylpyhuoneeseen keskustelemaan henkilökohtaisista asioista.
Tämä keskustelu muuttui pian riidaksi. Oikeuden mukaan kyse oli tilanteesta, jossa tunteet kuumenivat nopeasti, ja sanallinen yhteenotto eskaloitui fyysiseksi väkivallaksi. Riidan aikana Hannula käytti teräasetta ja puukotti uhria ylävartaloon. Haava osoittautui kohtalokkaaksi.
Todistajat kertoivat, että kylpyhuoneessa viivyttiin noin 15 minuutin ajan. Tänä aikana ulkopuolella olleet kuulivat ääniä, mutta eivät nähneet, mitä tarkalleen tapahtui. Kun kylpyhuoneen ovi avattiin, uhri löydettiin vakavasti loukkaantuneena lattialta.
Erityistä huomiota herätti se, että oikeuden asiakirjojen mukaan Hannula pyysi paikalla olleita olemaan soittamatta poliisille heti tapahtuman jälkeen. Tämä seikka vaikutti osaltaan siihen, miten teko ja sen jälkeinen toiminta arvioitiin oikeudessa.
Oikeusprosessi Oulun käräjäoikeudessa
Tapaus eteni nopeasti esitutkinnasta oikeuskäsittelyyn. Oulun käräjäoikeus antoi tuomionsa 7. toukokuuta 2020. Hannula todettiin syylliseksi tappoon (suomeksi “tappo” – vakava henkirikos, joka ei täytä murhan tunnusmerkistöä, mutta jossa tekijällä on ollut tarkoitus tappaa tai hyväksyä teon kuolemaan johtava lopputulos).
Käräjäoikeus tuomitsi Hannulan 9 vuoden ja 2 kuukauden vankeusrangaistukseen. Oikeus katsoi, että tekoa ei ollut suunniteltu pitkään etukäteen, mutta kyseessä oli silti tahallinen ja vakava väkivallanteko, joka kohdistui puolustuskyvyttömään henkilöön.
Valitus Rovaniemen hovioikeuteen
Hannula valitti tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen, mutta myös syyttäjä vei asian eteenpäin rangaistuksen pidentämiseksi. 12. heinäkuuta 2021 hovioikeus antoi ratkaisunsa, jossa se päätyi korottamaan rangaistusta kuudella kuukaudella. Näin lopulliseksi tuomioksi tuli 9 vuotta ja 8 kuukautta vankeutta.
Hovioikeuden perusteluissa painotettiin teon vakavuutta, väkivallan voimakkuutta ja sitä, että teko tapahtui suljetussa tilassa ilman mahdollisuutta paeta. Myös se, että Hannula pyysi viivyttämään poliisin hälyttämistä, vaikutti kokonaisarvioon.
Rikosoikeudellinen arvio
Suomessa tappotuomiot vaihtelevat yleensä 8–12 vuoden välillä riippuen teon olosuhteista. Hannulan tapauksessa rangaistus sijoittui asteikon keskivaiheille. Oikeus otti huomioon, että teko tapahtui äkillisen riidan yhteydessä, mutta myös sen, että väkivalta oli kohdistettu hengenvaarallisella tavalla ja kuolema oli väistämätön seuraus.
Julkinen ja mediakäsittely
Tapaus sai laajaa huomiota erityisesti Pohjois-Suomen mediassa, kuten Kalevassa, sekä valtakunnallisissa uutisissa MTV Uutisissa ja Ylen kanavilla. Mediassa nostettiin esiin rikoksen henkilökohtainen tausta, ihmissuhderistiriidat sekä se, että teko tapahtui nuoren naisen toimesta.
Johtopäätös
Angelica Hannulan tapaus on esimerkki siitä, miten henkilökohtaiset ristiriidat ja voimakkaat tunteet voivat johtaa äkilliseen ja peruuttamattomaan väkivallantekoon. Oikeusprosessi osoitti, että suomalainen rikosoikeus ottaa huomioon sekä teon olosuhteet että sen jälkeisen toiminnan kokonaisuutena.
Tuomio – 9 vuotta ja 8 kuukautta vankeutta – kuvastaa teon vakavuutta, mutta myös sitä, ettei kyse ollut ennalta suunnitellusta murhasta. Tapaus jää silti yhdeksi Pohjois-Pohjanmaan viime vuosien tunnetuimmista henkirikoksista.
