Voislav Torden, tunnettu myös nimellä Yan Petrovsky, on venäläis-norjalainen äärioikeistolainen militantti, joka on saanut kansainvälistä huomiota osallisuudestaan Itä-Ukrainan sotaan sekä sotarikostuomiostaan Suomessa. Hänen johtamansa Rusich-ryhmä, joka toimii Venäjän puolelle taistelevana paramilitaarisena joukkona, on yhdistetty vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Tämä artikkeli käy läpi hänen elämänsä, toimintansa sotatoimialueilla sekä oikeudenkäynnin Suomessa.
Varhainen elämä ja radikalisoituminen
Yan Petrovsky syntyi vuonna 1987 Irkutskissa, Venäjällä. Hän muutti vuonna 2004 Norjaan, missä hän opiskeli graafista suunnittelua Oslossa. Jo nuorena hän liittyi äärioikeistolaisiin ryhmittymiin ja alkoi osallistua nationalistisille ja uusnatsien tukemille foorumeille.
Petrovsky nousi tunnetuksi Norjassa osallistuessaan Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja Soldiers of Odinin toimintaan. Hänen avoin äärioikeistolainen retoriikkansa sekä yhteydet väkivaltaisiin ryhmittymiin johtivat siihen, että Norjan viranomaiset karkottivat hänet maasta vuonna 2016, koska hänen katsottiin uhkaavan kansallista turvallisuutta.
Rusich-ryhmä ja toiminta Itä-Ukrainassa
Vuonna 2014 Petrovsky liittyi Rusich-ryhmään, joka oli osa Venäjän tukemia aseellisia joukkoja Itä-Ukrainassa. Ryhmä koostui enimmäkseen venäläisistä ultranationalisteista ja uusnatseista, jotka osallistuivat aktiivisesti Luhanskin ja Donetskin alueiden taisteluihin.
Rusich-ryhmä tunnetaan erityisesti äärimmäisestä väkivallastaan ja propagandastaan, jossa he avoimesti pilkkasivat ja kiduttivat sotavankeja. Heidän julkaisemissaan kuvissa näkyi muun muassa kuolleiden ukrainalaissotilaiden ruumiiden häpäisyä, mikä herätti laajaa kansainvälistä paheksuntaa.
Yksi merkittävimmistä tapahtumista, joihin Petrovskyn johtama yksikkö yhdistetään, on ukrainalaisten sotilaiden teloitus ja ruumiiden silpominen vuonna 2014. Tämä tapaus johti lopulta hänen tuomitsemiseensa Suomessa.
Pidätys Suomessa ja oikeudenkäynti
Voislav Torden alias Yan Petrovsky pidätettiin heinäkuussa 2023 Helsinki-Vantaan lentokentällä, kun hän oli matkalla Ranskaan. Hänen pidätyksensä taustalla oli Ukrainan viranomaisten luovutuspyyntö, jossa häntä syytettiin sotarikoksista ja epäinhimillisistä teoista sotatoimialueella.
Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi luovutuspyynnön, sillä Suomen lainsäädäntö edellyttää, että luovutettavalla henkilöllä on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet kohdemaassa. Ukrainan vankilaolosuhteet sekä oikeusjärjestelmän haasteet herättivät huolta, minkä vuoksi Suomi päätti nostaa syytteen häntä vastaan kansainvälisen oikeuden perusteella.
Tuomio ja sen merkitys
Maaliskuussa 2025 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Voislav Tordenin elinkautiseen vankeuteen neljästä sotarikoksesta. Hänen rikoksensa liittyivät haavoittuneen ukrainalaissotilaan surmaamiseen, toisen sotavangin silpomiseen sekä kuolleiden sotilaiden häpäisyyn.
Hänen oikeudenkäyntinsä oli merkittävä monella tapaa:
- Ensimmäinen kerta, kun Suomessa tuomittiin henkilö Ukrainan sodan aikaisista sotarikoksista
- Tapaus loi oikeudellisen ennakkotapauksen Suomen osallistumisesta sotarikosten oikeuskäsittelyihin
- Kansainvälinen yhteisö piti tuomiota osoituksena siitä, että sotarikokset eivät jää rankaisematta riippumatta rikollisen kansallisuudesta
Yksi syytekohta hylättiin riittämättömien todisteiden vuoksi, mutta kokonaisuudessaan tuomio oli kova ja linjassa kansainvälisen oikeuden periaatteiden kanssa.
Kansainvälinen reaktio ja vaikutukset Suomelle
Tuomio herätti laajaa keskustelua sekä Suomessa että kansainvälisesti.
- Ukrainan pääsyyttäjän toimisto piti päätöstä tärkeänä ja symbolisena voittona sotarikosten käsittelyssä
- Venäjän hallitus tuomitsi tuomion jyrkästi, kutsuen sitä ”häpeälliseksi ja poliittisesti motivoituneeksi”
- Suomen turvallisuusviranomaiset varoittivat, että päätös voi lisätä suomalaisiin kohdistuvaa uhkaa Venäjällä, sillä Venäjä voi pyrkiä käyttämään suomalaisia neuvotteluvaltteina
Lisäksi Suomen Suojelupoliisi (Supo) on ilmoittanut, että Venäjän propaganda saattaa pyrkiä hyödyntämään tapausta korostaakseen länttä ”epäoikeudenmukaisena” ja ”russofobisena”.
Miksi Voislav Tordenin tapaus on merkittävä?
Voislav Tordenin tapaus on yksi merkittävimmistä kansainvälisen oikeuden päätöksistä, joita Suomessa on tehty. Se osoittaa:
- Suomen oikeusjärjestelmän sitoutumisen kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen – Suomi otti vastuulleen sotarikosten käsittelyn, vaikka kyseessä ei ollut suomalainen kansalainen.
- Länsimaiden kasvavan roolin Ukrainan sotaan liittyvissä oikeudenkäynneissä – Tämä tuomio voi avata tietä muille Euroopan valtioille käsitellä sotarikoksia kansallisissa oikeusistuimissaan.
- Sotarikollisuuden vakavat seuraukset – Tapaus korostaa, että rikokset sotatoimialueella voivat johtaa kansainväliseen vastuuseen ja elinkautisiin tuomioihin.
Tulevaisuudessa on mahdollista, että muita Venäjän tukemia militantteja asetetaan syytteeseen vastaavista rikoksista. Voislav Tordenin tuomio toimii ennakkotapauksena, joka saattaa vaikuttaa muihin sotarikosoikeudenkäynteihin sekä sodan jälkeiseen kansainväliseen oikeuteen.
Lopuksi
Voislav Tordenin tarina on esimerkki siitä, kuinka yksilön valinnat voivat johtaa merkittäviin kansainvälisiin seurauksiin. Hänen radikalisoitumisensa, sotarikoksensa ja lopulta elinkautinen tuomionsa Suomessa osoittavat, että kansainvälinen yhteisö on yhä tiukemmin sitoutunut sotarikosten rankaisemiseen.
Tämä tapaus tulee jäämään historiaan ensimmäisenä Suomessa annetuna sotarikostuomiona Ukrainan sodasta. Se myös herättää kysymyksiä siitä, miten Euroopan maat voivat käsitellä vastaavia tapauksia tulevaisuudessa ja mikä rooli niillä on sotarikosten torjunnassa.
