Vuonna 2011 koko Suomea järkytti uutinen Tyrnävältä Pohjois-Pohjanmaalta. Perheenisä Janne Tihinen, joka tunnetaan nykyään nimellä Janne Kelhä, sytytti perheen kodin palamaan ja surmasi samalla omat lapsensa. Tapaus nosti esiin kysymyksiä perheväkivallan ennaltaehkäisystä, mielenterveydestä sekä oikeusjärjestelmän roolista. Tämä artikkeli tarkastelee tapausta, sen taustaa ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Varhainen elämä ja perhetausta
Janne Tihinen oli kahden pienen lapsen isä ja eli ulkoisesti tavallista perhe-elämää Tyrnävällä. Taustalla kuitenkin kupli vaikeuksia: avioliitto oli ajautunut kriisiin ja eroprosessi oli käynnissä. Tämä tilanne vaikutti ratkaisevasti tekoon, joka myöhemmin tullaan muistamaan yhtenä Suomen järkyttävimmistä perhesurmista.
Traaginen yö Tyrnävällä
Heinäkuussa 2011 Tihinen sytytti perheen omakotitalon tuleen, vaikka sisällä nukkuivat hänen 6-vuotias poikansa ja 2-vuotias tyttärensä. Lapset menehtyivät tulipalossa, jonka tekijä yritti aluksi naamioida onnettomuudeksi. Poliisitutkinta kuitenkin paljasti pian, että kyseessä oli harkittu teko. Taustalla nähtiin kostonhalua ja epätoivoa, jotka kumpusivat erokriisistä ja perheen sisäisistä ristiriidoista.
Oikeudenkäynti ja tuomio
Vuotta myöhemmin, heinäkuussa 2012, Oulun käräjäoikeus langetti Tihiselle elinkautisen vankeusrangaistuksen kahdesta murhasta ja törkeästä tuhotyöstä. Rovaniemen hovioikeus vahvisti tuomion vuoden 2013 alussa. Tuomio oli odotettu, sillä teko katsottiin poikkeuksellisen raa’aksi ja harkituksi.
Tapaus toi keskusteluun myös sen, miten elinkautista Suomessa tulisi soveltaa ja millaisia mahdollisuuksia vapautumiseen elinkautisvangilla pitäisi olla.
Vankilaelämä ja uusi identiteetti
Tuomion jälkeen Tihinen on elänyt suljetussa yhteiskunnassa. Hän vaihtoi nimensä Janne Kelhäksi ja on pyrkinyt rakentamaan uutta identiteettiä vankilan muurien sisällä. Raporttien mukaan hän on opiskellut hierojaksi ja mennyt naimisiin vankila-aikanaan. Hän on ollut myös sijoitettuna vapautusyksikköön, jossa vangit saavat asteittain harjoitella elämää vapaudessa.
Ehdonalaista vapauttamista on käsitelty hovioikeudessa, mutta toistaiseksi sitä ei ole myönnetty. Tuomioistuin on pitänyt hänen tekoaan niin vakavana, että yhteiskunnan turvallisuusnäkökulma on painanut vaakakupissa enemmän kuin yksilön vapautumistoive.
Yhteiskunnallinen keskustelu
Tyrnävän perhesurma järkytti koko maata ja herätti laajaa keskustelua. Moni kysyi, olisiko tragedia voitu estää. Tapaus nosti esiin perheväkivallan ja avioerokriisien tunnistamisen merkityksen sekä viranomaisten roolin varhaisen puuttumisen osalta.
Se myös avasi keskustelua mielenterveyspalveluista ja niiden saatavuudesta – erityisesti silloin, kun perhetilanne on kriisiytynyt ja mukana on lapsia. Yhteiskunnassa on sen jälkeen painotettu entistä enemmän matalan kynnyksen apua sekä viranomaisten välistä yhteistyötä.
Pitkä varjo
Vaikka tapahtumista on kulunut yli kymmenen vuotta, tapaus muistetaan yhä. Monelle suomalaiselle se on synkkä muistutus siitä, miten perheväkivallan äärimmäisimmät seuraukset voivat näyttäytyä. Se on myös jättänyt jälkensä oikeuskäytäntöön ja keskusteluun elinkautisten soveltamisesta Suomessa.
Tihisen teko ei ole vain rikosuutinen menneisyydestä, vaan se on osa laajempaa tarinaa siitä, miten yhteiskunta voi oppia tragedioista ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa.
Yhteenveto
Janne Tihisen – nykyään Janne Kelhänä tunnetun – teko Tyrnävällä oli yksi Suomen järkyttävimmistä perhesurmista. Elinkautinen vankeusrangaistus kuvastaa teon vakavuutta, ja keskustelu hänen mahdollisesta vapautumisestaan herättää edelleen vahvoja tunteita. Tapaus toimii pysyvänä muistutuksena siitä, kuinka tärkeää on huomata perheväkivallan merkit ajoissa ja tarjota apua kriisissä oleville perheille.
