Keijo K. Kulha oli monipuolinen suomalainen vaikuttaja, joka teki pitkän ja merkityksellisen uran niin historian tutkijana, lehtimiehenä kuin urheilun johtotehtävissäkin. Hänen elämäntyönsä ulottui useille yhteiskunnan osa-alueille, ja hän vaikutti merkittävästi suomalaisen tiedonvälityksen, tutkimuksen ja liikuntakulttuurin kehitykseen. Tämä artikkeli tarjoaa kattavan katsauksen hänen elämäänsä, uraansa ja perintöönsä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Varhainen elämä ja akateeminen ura
Keijo Kalevi Kulha syntyi 19. maaliskuuta 1937 Käkisalmessa, nykyisessä Venäjän Karjalassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1957 ja jatkoi opintojaan Jyväskylän yliopistossa, missä hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi. Kulha väitteli tohtoriksi vuonna 1969 aiheenaan Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944–1948.
Hänen akateeminen uransa jatkui muun muassa historian assistentin ja dosentin tehtävissä Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Kulha tunnettiin tieteellisesti tarkasta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä tutkimuksesta, joka käsitteli muun muassa siirtoväkeä, Suomen sotavuosia ja mediatutkimusta.
Ura lehtimaailmassa ja tiedonvälityksessä
Kulha siirtyi akateemisesta maailmasta toimittajaksi ja nopeasti myös johtotehtäviin. Hän työskenteli Keskisuomalaisessa artikkelitoimittajana vuosina 1968–1972 ja toimi vt. lehdistö- ja tiedotusopin professorina Tampereen yliopistossa. Vuonna 1973 hän siirtyi Turun Sanomien päätoimittajaksi ja työskenteli siellä vuoteen 1982 saakka.
Kulhan uran huipentuma lehdistössä oli hänen pitkä aikansa Helsingin Sanomien toisena päätoimittajana, jossa hän toimi vuosina 1982–1997. Hänen kaudellaan lehti vahvisti asemaansa maan johtavana sanomalehtenä ja laajensi kansainvälistä vaikutusvaltaansa.
Laaja julkaisutuotanto ja historiallinen tutkimus
Keijo K. Kulha tunnetaan erityisesti kattavasta historiantutkimuksestaan. Hän kirjoitti uransa aikana yli 20 kirjaa ja lukuisia artikkeleita. Hänen tuotantonsa kattoi aiheita kuten:
- Siirtoväen asuttaminen ja yhteiskunnallinen sopeutuminen
- Sotavuosien propaganda ja informaatiovaikuttaminen
- Suomalaisten pankkien ja yritysten historia
- Akateemikkojen elämäkerrat ja mediakulttuurin kehitys
Tunnetuimpia teoksia ovat muun muassa:
- Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944–1948 (1969)
- Sotapropagandan valiojoukko 1941–1944
- Jutikkala – tinkimätön akateemikko (2006)
- Isännän jäljet ja Vanhan Jämsän historia
Kulhan historiantutkimus oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja samalla syvästi inhimillistä, mikä teki hänen teoksistaan ymmärrettäviä laajalle yleisölle.
Vaikuttaja suomalaisessa urheilussa
Akateemisen ja mediakentän lisäksi Keijo K. Kulha oli näkyvä hahmo suomalaisessa urheilussa. Hän toimi Suomen Koripalloliiton puheenjohtajana vuosina 1982–1985, SVUL:n varapuheenjohtajana sekä Suomen Olympiakomitean hallituksessa 1985–1993.
Hänen pitkäaikainen panoksensa suomalaisen liikuntakulttuurin kehittämiseksi huomioitiin vuonna 2014, kun hänelle myönnettiin Pro Urheilu -mitali.
Yksityiselämä ja perhe
Keijo K. Kulha oli naimisissa näyttelijä Maija-Liisa Peuhun kanssa, joka tunnetaan erityisesti roolistaan televisiosarjassa Salatut elämät. Heillä oli yksi yhteinen lapsi, ja Kulhalla oli lisäksi kolme lasta aiemmasta avioliitosta. Pariskunta tunnettiin kulttuurimyönteisyydestään ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudestaan.
Poismeno ja perinnön merkitys
Keijo K. Kulha kuoli 4. heinäkuuta 2025 Helsingissä, 88 vuoden iässä. Hänen poismenonsa herätti laajaa surua suomalaisessa mediassa, akateemisessa yhteisössä ja urheilupiireissä. Helsingin Sanomat, jossa hän työskenteli vuosikymmeniä, julkaisi muistokirjoituksen hänen elämäntyöstään. Myös Koripalloliitto kunnioitti hänen muistoaan osoittamalla osanottonsa koko koripalloperheen nimissä.
Kulhan elämäntyö elää vahvasti hänen teostensa, johtamiensa instituutioiden ja kulttuurillisen vaikutuksensa kautta. Hän jätti jäljen, joka vaikuttaa edelleen historian, journalismin ja urheilun kentillä.
Yhteenveto
Keijo K. Kulha oli todellinen renessanssi-ihminen – historian tutkija, lehtimies, urheilujohtaja ja kulttuurivaikuttaja. Hänen kykynsä yhdistää kriittinen tutkimus, yhteiskunnallinen keskustelu ja käytännön toiminta teki hänestä poikkeuksellisen vaikuttajan suomalaisessa yhteiskunnassa.
